hetken
vastaantullut vieras kissa
puskee päätään polveeni, sallii
käteni koittaa turkkia

aion katsoa sen jäljestä
hymyillen

en tunne käsiäni
ne vain venyvät
pitenevät, ohenevat

aavistan, kohta
sormeni napsahtavat
ja varpaat,
altani

kurkotan,
kohta

Siellä huojuu kaislikossa
hapuilee juurilla matalaa vettä
pelkää ettei
pidä itseänsä
ettei pysy
ettei luota

poltan sormeni
pyyhkäistessäni perhoset liekkiin

paiskon toiveeni kuin
lautaset rantakiviin

haukkova suu huterat sanat

pelko

tuntematon juna
hämärälle laiturille paistaa
hyteistä sumea valo

varovaisesti käsiini taiteltu lippu


mihin sinä viet

hetkien esiin pesemät säikeet,
seitit

tuulessa heiluvat
hätäiseen kerityt
kipeästi katkotut

tunnottomia kohtia
sormenpäillä

mutta
tuttujen käsien välillä

langanvahvuiset
valossa kiiltävät
kiinnipideltävät