lähdin kirjoittamaan mutta sitten löin kaiken pois koska en ollut
halusin sanoa
minä horjahtelen, reidet höllyvät ja lyövät yhteen, hengästyn ja lannistun ja mahassa hölskyy juotu vesi
en tiedä mihin se ilo meni, se lanteiden pyörittämisen vilpitön riemu, joka ei välittänyt siitä jos ei nyt ihan ohjeen mukaan ja vähän hitaammin
tämäkö on minun sairauteni
hiipivä nielevä enriitä
kaikkeenyltävä
suihkussa mietin miksen taistele
miksen päätä että saan olla itseni tehdä niin kuin minä
mistä tämä tulee tämä kuolettava enriitä
ja miksi se on minussa kiinni
miksi se ei lähde irti kaikilla niillä rohkaisevilla ajatuksilla joita välistä muistan antaa itselleni
riittävä on hyvä mutta hyvä ei ole riittävä
itkettää kun olen niin julma
se julmuus kai elää meissä aina, metsästäjä ja metsästetty. pakeneminen on turhaa, ei voi kuin yrittää hyväksyä metsästäjänkin. en vielä tiedä, miten se tehdään, mutta jos keksin, kerron ensimmäisenä sinulle.
VastaaPoistakuuntele tämä... http://open.spotify.com/track/19ycgJkuCd09vF20Gvol7E