tuoksun hyvälle

nenä kulkee helposti
pitkin pehmeää puhdasta ihoa

tuntuu
lantio
varpaat
maha
pehmeät kyljet vierilläni

valoa vasten hento karva

unen puute
on nälkä
valkoisia kapseleita


mitä jää
jääkö mitään


jos ei ole kuin kurkkua polttava
ihoa myöten kulkeva
jalkapohjia painava

maha täynnä
kynänviivoja.
käsivarsien pehmeä,
anteeksiantamaton karva.

kipu kaikkiin kasvattamiini kerroksiini kudottuna

Tämä kummallinen tila
itseni ja ystävieni välissä

jossa kosketus kestää tarpeeksi kauan yli kuusi sekuntia jotta oksitosiinia alkaa erittyä 
jossa minut nähdään
jossa laitan kolikon automaattiin Puistolan juna-asemalla puoli kolmelta yöllä
jossa minulle tuodaan lasillinen trockenbeerenauslesea

täällä ystäväni pitelevät minua
ja olen niin kiitollinen 
en näe, en ymmärrä
mutta olen niin kiitollinen